16.4.2023: Desirèé

Nyt alkaa olla ihqut aika vitun vähissä. Mä oon ensinnäkin totaalisen kyllästynyt niihin hiton tehtäviin, tai oikeestaan ”viikon nolausoperaatioihin”, kuten mä oo alkanu niitä kutsua. Tää kananmunaralli oli intiimivahinkoineen jo sillai kaikki rajat ylittävä inhotus. Onneks kukaan muukaan ei enää tanssi Firman pillin mukaan. Sellast yllättävää yhteishenkimäistä fiilistä tulee, kun kaikil on sama yhteinen vihollinen.

Tottakai sit just kun oli saatu kunnon lakko aikaan, ni käy hölmösti. Valot alko vilkkumaan ja kauhee tuuttaus tulee et: ”SÄTEILYVAARA! SÄTEILYVAARA!” No mehän pysyttiin lujina, kerta on aika tasan opittu nää Firman kikkakolmoset millä meit huiataan tekeen kaikkee ylimäärästä hupii katsojille. Tosin tää sit olikin ihan OIKEE hälytys ja kaikista mahollisista sit ilmeisesti Reima hokas mis mennään. Yhtäkkii ovesta leiahtaa avaruuspukuhemmo sisään, näyttää lappua jos lukee et ”Tämä häly on totta!” ja alkaa viittoo ovel päin. Mä ponnahin saman tien säteilysuojaan sonnustautumaan kans avaruuspukuun, kerta treeneis ennen lähtöö hakattiin päähän sitä, kuin pitää säteilyn tullessa ehottomasti olla sekä suojas puvussa että suojas säteilysuojas.

Me saatiin kaikki sisään just kun tappava hiljasuus alko.

Sit ku puku oli päällä, mä älysin et ei ne muut oikeen kyl osaa leiuu ku ne ei treenannu sitä ollenkaan niin paljoo kun mä sillon alkumatkasta. Ne tykkäs vaan lojuu soffaan köytettynä ja nauraa mua. Finski tuliki sit jo ovella vastaan ja tönäs yhen tyypin suojaan ku mä lähin hakeen seuraavaa. Me saatiin kaikki sisään just kun tappava hiljasuus alko. Sillai meille opetettiin: Et jos sä oot ilman suojaa kun hälytys vaikenee eikä loppuun oo tullu ”vaara ohi” -merkkiä ni se hiljasuus on sitte tappava.

Me istuttiin kylki kyljes ja kusi sukas, ilmeet olis varmaan ollu näkemisen arvosia – jos kypärävisiirin läpi ois jotai nähny. Ja sit kaikki vissiin alko laskee samoihin aikoihin, joku oikeen sillai sormen kans sohimal. Meit oli nimittäin siel suojassa VIIS!

Sit hälytettiin et vaara oli ohi ja eka meist lähti ulos ku ohjus ja löi oven kii perässään. Vaiks ei se kyl ollu yks meist koska kaikki meist on täällä, niinku kävi ilmi kypäriä riisuessa. Se oli Joku ja se telkes meiät säteilysuojaan.


Comments are currently closed.