Paska, paska, paska ja perkele. Aikoinaan isä sano et ei se pudotus oo korkeella pelottavaa mut se pysähdys ku osuu maahan. Pitikö senki fossiilin olla just siin asias oikeessa.
Hetken aikaa oli kaikki tosi hyvin, kun mä kerroin löydöksestäni (se kapseli, ei Jumala) muille, ni innostusta riitti aika huikeesti. Finski oli ensin vaan ihmeissään ja pensee, kunnes yhtäkkiä se jotenkin kai flippas ja alko naureskella itekseen ja keräillä romua kasaan. no, se oli oikeastaan ihan symppistäkin seurattavaa, mutta siit tuli myös mieleen et planeetan tulevaisuus vaatii kyl lisää väkee tänne ja kaikkee sellasta niin kun mä jo aikasemmin pohiskelin. Ni siks mä sitten päätin mennä ilmottamaan Markoville, et miten asiat oikeen on ja miten ne tulee jatkossa menemään kun aletaan tehä Marsin suurta ja valosampaa tulevaisuutta.
Aluks kaikki meni tosi hyvin, mä kerroin juurta jaksaen et mitä mä näin mun mietevaelluksella ja mitä kaikkee Jumala autto mut ymmärtämään ja et mitä kaikee meiän on nyt sitten tehtävä. Ekaks Markov oli vähän sen näkönen, että ei oikeen tajunnu mist on kyse. Mut sit pikkuhiljaa ymmärryksen lamppu alko palaa soihtuna sen silmien katseessa ja mä aloin olla aikalailla tyytyväinen tapahtumien kulun käänteiden etenemiseen suoraan kohti mun haluamaa maalia.
Kun mä olin selittänyt koko jutun sille, se oli jotenkin vaikeen olonen ja totes vaan et miten mielenkiintonen selitys ja vai niin ja entäs sitten. Vedin sitte syvään henkeä ja aloin selittää kärsivällisesti ku lapselle että me tarvitaan semmosia, siis lapsia, tänne meiän uuteen maailmaan. Se vaan tuijotti iha ilmeettömänä ja heilutteli päätään ihan pikkusen eri suuntiin. Ku en ollu varma et se vieläkään oli täysin kärryillä meiän tulevaisuuden suhteen ni mä sille kärsivällisesti selitin sen kuinka me kaks ollaan täl hetkellä planeetalla olevista just se luonnollinen ja optimaalinen lisääntymispari jonka kupeitten hedelmän kautta me tullaan tekemään tästä paikasta paratiisin yrttitarhan portti!
Tässä vaihessa, TÄSSÄ VAIHEESSA tää saatanan mokeltavakielinen ryssänjämä KEHTAA huutaa mulle jotain sellasta, että: ”Etkö sinä typerä göteborilaislehmä lopultakaan tajua että minä en lisäänny naisten kanssa kun minä olen homo!” Sitte se säntäs jonnekkin, en kattonu et minne ku eipä paljoakaan kiinnosta sellasen miehen kohtalo joka on just tuominnu kokonaisen planeetan vääjämättömän sukupuuton hitaasti sulkeutuvat leuat astelemaan meitä kohti!
