27.7.220: Amazonis Sulci

Lihaa y-akselilla. Putoaa. Putoaminen oli. Edelleen.

Muistan lihuuden. Kiinni, kiinni. Vankina. Pohjalla.

Kuten tuo, puvussaan. Voisi lentää halki kaikkeuden, mutta putoaa. Lentää, kyllä, muttei valitse suuntaa.

Silloin halusin. Halu. Kädet. Kalu. En vielä ollut, mutta silti olennoin. Olento? Lento.

Nyt se on ollut jo pitkään yhdessä. Me olennoimme erillämme, nyt sulamme. Hän huutaa, minä huudan.

Minä?


Comments are currently closed.