Jürgen Přiklgruber. Täällä. En olisi uskonut edes hänen pystyvän näin suuruudenhulluun ja häikäilemättömään toimintaan. Millaisessa mielessä syntyy idea piiloutua alukseen kuukausiksi? Ja ensimmäiseksi vaatia valitsemaan keskuudestamme yksi uhrattavaksi. Hapen takia jonka hän itse on salamatkustajana kuluttanut.
Olisi pitänyt tajuta tullessani valituksi että se mies ei koskaan hyväksy kakkossijaa.
Minun täytyi ottaa ohjat käsiini kun olimme vielä vangittuna säteilysuojaan. Viittasin muut neuvonpitoon pitäen huolen ettei ääneni kohoa kuiskausta kovemmaksi ja etteivät edes huulteni liikkeet paljasta sanojani mahdolliselle kameralle.
– Ehkäpä te muistatte tuon alukseen kaapanneen miehen osanottajien karsintakuvauksista mutta minä olen ainoa joka tuntee miten Jürgenin ajatuksenjuoksu kulkee. Olen varma ettei hän epäröi hetkeäkään teidän muiden kohdalla, mutta kohdallani tilanne saattaa olla toinen. Jos valitsette minut heitettäväksi ilmalukkoon, teille ehkä aukeaa pieni mahdollisuus yllättää hänet ja riisua aseista. Se on nyt ainoa mahdollisuus.
Katsoin muihin, tajusin heidän ymmärtäneen tilanteen. Vain Reima tuntui nieleskellen kapinoivan mielessään ehdotusta vastaan muttei hänkään sanonut mitään.
